Johdatus filosofiaan ja sen historiaan -kurssilla on sisällöllinen ja menetelmällinen tavoite.
Perehdymme muutamiin filosofian keskeisiin osa-alueisiin ja niiden ongelmiin klassikkotekstien
avulla: Mitä väliä on moraalilla—vai onko sillä? Mitä merkitystä on totuudella? Onko meillä
vapaata tahtoa? Onko Jumala olemassa ja voiko Jumalaa ajatella? Mitä tietoisuus on? Näiden
kysymysten kautta tutustumme filosofiaan akateemisena oppiaineena. Sen opiskelussa keskeisellä
sijalla ovat filosofian tekemisen taidot. Pohdimme, mikä tekee filosofisista ongelmista filosofisia, ja
perehdymme filosofisen ajattelun taitoihin. Näitä ovat yleiset ajattelun taidot, ennen muuta kuten
argumentaatio eli väitteiden perusteleminen. Olemme siis kiinnostuneet kognitiivisista
argumenteista, ja silloin esitämme sellaisia kysymyksiä kuin: Onko tämä väite tosi/uskottava/hyvin
perusteltu? Onko tämä teoria hyvä? Onko tämä järkevä tulkinta tekstistä? Filosofisen ajattelun
polttopisteessä on argumentatiivinen, perustelemaan pyrkivä ajattelu. Olemme kiinnostuneet
myös erityisistä filosofisen ajattelun taidoista, joista tällä kurssilla tutkimme erityisesti
ajatuskokeita. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, kuinka filosofisia tekstejä luetaan kriittisesti.
Materiaalina käytämme muutamia filosofian historian klassikkotekstejä sekä nykyfilosofien
kirjoituksia. Kurssin arvosana määräytyy loppukokeen perusteella, mutta saat kurssista suurimman
hyödyn irti perehtymällä teksteihin, tekemällä niitä koskevia tehtäviä ja osallistumalla aktiivisesti
tapaamisiin. Myös loppukokeen tehtävät perustuvat harjoitustehtäviin.
Oppimistavoitteet
Kurssilla on sisällöllinen ja menetelmällinen tavoite. Sisällöllisenä tavoitteena on, että kurssin
suoritettuaan opiskelija on tutustunut muutamiin filosofian klassisiin kysymyksiin ja muodostanut
niistä kriittisen käsityksen. Näiden kysymysten kautta opiskelija on tutustunut filosofian keskeisiin
osa-alueisiin (metafysiikka, tieto-oppi, mielenfilosofia ja etiikka) sekä eräisiin filosofian historian
keskeisiin hahmoihin ja heidän ajatuksiinsa. Menetelmällisenä tavoitteena on, että kurssin
suoritettuaan opiskelija on muodostanut itselleen käsityksen filosofiasta akateemisena
oppiaineena, jota hän opintojen edetessä syventää. Tässä ovat keskeisessä roolissa filosofian
tekemisen taidot:
a) Filosofisten ongelmien tunnistaminen
b) Ajattelun välineisiin perehtyminen: yleiset ajatteluvälineet (argumentaatio ja logiikka);
filosofisen ajattelun välineet (tällä kurssilla erityisesti filosofiset ajatuskokeet)
c) Filosofisten tekstien lukeminen
Kuinka kurssi etenee
Kurssilla perehdymme filosofian ydinalueisiin: metafysiikkaan, tieto-oppiin, mielenfilosofiaan ja
etiikkaan. Luemme muutamia klassikkoartikkeleita filosofian historiasta (Platon, Anselm
Canterburyläinen, David Hume) sekä yhden nykyfilosofian klassikon (Thomas Nagel). Kurssin
rakenne perustuu aktiiviseen tekemiseen, joka on avain menestykseen myös filosofiassa!Johdatus filosofiaan ja sen historiaan_syksy_2021/kurssikuvaus/Anssi Korhonen
Kurssi järjestetään etäopetuksena. Tapaamme Zoomissa kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja
perjantaisin. Jokaisen aihealueen parista luetaan yksi teksti. Opiskelijana paneudut teksteihin
omatoimisesti oppimiskysymysten avulla. Maanantain tapaaminen on ensi sijassa opettajan pitämä
luento, joka taustoittaa aihealuetta ja luettavaa tekstiä, ja sen tarkoituksena on auttaa tekstiin
perehtymisessä. Saat luennoista parhaan hyödyn irti, jos paneudut tekstiin jo ennen maanantain
tapaamista.
Perjantain tapaamisessa käymme kunkin viikon tekstiä läpi yhdessä oppimistehtävien pohjalta. Lue
teksti ennen tapaamista ja tee siihen liittyvät oppimistehtävät!
Voit oman oppimisen tueksi – sekä yhteisen keskustelun pohjaksi – miettiä myös seuraavia seikkoja:
1. Mainitse yksi seikka luetussa tekstissä, joka kiinnosti sinua.
2. Mainitse yksi seikka luetussa tekstissä, joka on mielestäsi oikein (siis tosi tai paikkansa pitävä)
3. Mainitse yksi seikka luetussa tekstissä, joka on mielestäsi väärin (siis epätosi tai paikkansa
pitämätön)
4. Mikä kysymys sinulle tuli tai jäi mieleen luetusta tekstistä?
Nämä seikat kannattaa kirjata muistiin: niiden avulla voit jäsentää sitä, miten hyvin hahmotit luetun
tekstin itsenäisen työskentelyn avulla (tähän liittyvät kommentit ovat arvokkaita!) sekä sitä, miten
hyödyit tekstistä käydystä yhteisestä keskustelusta.
Tieto-oppi on filosofian osa-alue, joka tutkiin tietoon ja uskomusten oikeutukseen tai järkevyyteen liittyviä kysymyksiä.