Course image Johdatus filosofiaan ja sen historiaan
Klassinen Antiikin Filosofia

Johdatus filosofiaan ja sen historiaan -kurssilla on sisällöllinen ja menetelmällinen tavoite.

Perehdymme muutamiin filosofian keskeisiin osa-alueisiin ja niiden ongelmiin klassikkotekstien

avulla: Mitä väliä on moraalilla—vai onko sillä? Mitä merkitystä on totuudella? Onko meillä

vapaata tahtoa? Onko Jumala olemassa ja voiko Jumalaa ajatella? Mitä tietoisuus on? Näiden

kysymysten kautta tutustumme filosofiaan akateemisena oppiaineena. Sen opiskelussa keskeisellä

sijalla ovat filosofian tekemisen taidot. Pohdimme, mikä tekee filosofisista ongelmista filosofisia, ja

perehdymme filosofisen ajattelun taitoihin. Näitä ovat yleiset ajattelun taidot, ennen muuta kuten

argumentaatio eli väitteiden perusteleminen. Olemme siis kiinnostuneet kognitiivisista

argumenteista, ja silloin esitämme sellaisia kysymyksiä kuin: Onko tämä väite tosi/uskottava/hyvin

perusteltu? Onko tämä teoria hyvä? Onko tämä järkevä tulkinta tekstistä? Filosofisen ajattelun

polttopisteessä on argumentatiivinen, perustelemaan pyrkivä ajattelu. Olemme kiinnostuneet

myös erityisistä filosofisen ajattelun taidoista, joista tällä kurssilla tutkimme erityisesti

ajatuskokeita. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, kuinka filosofisia tekstejä luetaan kriittisesti.

Materiaalina käytämme muutamia filosofian historian klassikkotekstejä sekä nykyfilosofien

kirjoituksia. Kurssin arvosana määräytyy loppukokeen perusteella, mutta saat kurssista suurimman

hyödyn irti perehtymällä teksteihin, tekemällä niitä koskevia tehtäviä ja osallistumalla aktiivisesti

tapaamisiin. Myös loppukokeen tehtävät perustuvat harjoitustehtäviin.

Oppimistavoitteet

Kurssilla on sisällöllinen ja menetelmällinen tavoite. Sisällöllisenä tavoitteena on, että kurssin

suoritettuaan opiskelija on tutustunut muutamiin filosofian klassisiin kysymyksiin ja muodostanut

niistä kriittisen käsityksen. Näiden kysymysten kautta opiskelija on tutustunut filosofian keskeisiin

osa-alueisiin (metafysiikka, tieto-oppi, mielenfilosofia ja etiikka) sekä eräisiin filosofian historian

keskeisiin hahmoihin ja heidän ajatuksiinsa. Menetelmällisenä tavoitteena on, että kurssin

suoritettuaan opiskelija on muodostanut itselleen käsityksen filosofiasta akateemisena

oppiaineena, jota hän opintojen edetessä syventää. Tässä ovat keskeisessä roolissa filosofian

tekemisen taidot:

a) Filosofisten ongelmien tunnistaminen

b) Ajattelun välineisiin perehtyminen: yleiset ajatteluvälineet (argumentaatio ja logiikka);

filosofisen ajattelun välineet (tällä kurssilla erityisesti filosofiset ajatuskokeet)

c) Filosofisten tekstien lukeminen

Kuinka kurssi etenee

Kurssilla perehdymme filosofian ydinalueisiin: metafysiikkaan, tieto-oppiin, mielenfilosofiaan ja

etiikkaan. Luemme muutamia klassikkoartikkeleita filosofian historiasta (Platon, Anselm

Canterburyläinen, David Hume) sekä yhden nykyfilosofian klassikon (Thomas Nagel). Kurssin

rakenne perustuu aktiiviseen tekemiseen, joka on avain menestykseen myös filosofiassa!Johdatus filosofiaan ja sen historiaan_syksy_2021/kurssikuvaus/Anssi Korhonen

Kurssi järjestetään etäopetuksena. Tapaamme Zoomissa kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja

perjantaisin. Jokaisen aihealueen parista luetaan yksi teksti. Opiskelijana paneudut teksteihin

omatoimisesti oppimiskysymysten avulla. Maanantain tapaaminen on ensi sijassa opettajan pitämä

luento, joka taustoittaa aihealuetta ja luettavaa tekstiä, ja sen tarkoituksena on auttaa tekstiin

perehtymisessä. Saat luennoista parhaan hyödyn irti, jos paneudut tekstiin jo ennen maanantain

tapaamista.

Perjantain tapaamisessa käymme kunkin viikon tekstiä läpi yhdessä oppimistehtävien pohjalta. Lue

teksti ennen tapaamista ja tee siihen liittyvät oppimistehtävät!

Voit oman oppimisen tueksi – sekä yhteisen keskustelun pohjaksi – miettiä myös seuraavia seikkoja:

1. Mainitse yksi seikka luetussa tekstissä, joka kiinnosti sinua.

2. Mainitse yksi seikka luetussa tekstissä, joka on mielestäsi oikein (siis tosi tai paikkansa pitävä)

3. Mainitse yksi seikka luetussa tekstissä, joka on mielestäsi väärin (siis epätosi tai paikkansa

pitämätön)

4. Mikä kysymys sinulle tuli tai jäi mieleen luetusta tekstistä?

Nämä seikat kannattaa kirjata muistiin: niiden avulla voit jäsentää sitä, miten hyvin hahmotit luetun

tekstin itsenäisen työskentelyn avulla (tähän liittyvät kommentit ovat arvokkaita!) sekä sitä, miten

hyödyit tekstistä käydystä yhteisestä keskustelusta.

Course image Johdatus tieto-oppiin
Klassinen Antiikin Filosofia

Tieto-oppi on filosofian osa-alue, joka tutkiin tietoon ja uskomusten oikeutukseen tai järkevyyteen liittyviä kysymyksiä.

•Mitä on tieto?
•Mitä voimme tietää?
•Miksi tieto on arvokasta?
•Miten tieto on mahdollista?
•Mitkä ovat tiedon lähteet?
•Mitkä ovat uskomusten oikeutuksen tai järkevyyden ehdot?
•Mitä olemme oikeutetut uskomaan? Mitä meidän on järkevää uskoa?
•Mitkä ovat oikeutuksen tai järkevyyden lähteet?